Page 33 - Avoimempi Kaarina - Kaarinan vihreät

224
Minna Vuorio-Lehti
KT, opetuksen kehittämispäällikkö
Kuka olen? Olen Minna Vuorio-Lehti, 52-vuotias Kasvatustieteiden tohtori. Asun Littoisten Kotimäessä perheeni kanssa. Perheeseen kuuluvat puoliso- ni sekä kolme lasta. Vanhin lapsista on opiskelija, keskimmäinen lukiolai- nen ja nuorimmainen alakouluikäinen. Kaikkien meidän ilona on kolme sisäkissaa. Läheisiäni ovat myös eläkkeellä olevat vanhempani, appivan- hempani sekä yli 90-vuotias ripsakka mammani.
Mitä osaan? Toimin päivätyössäni opetuksen kehittämispäällikkönä Turun yliopistossa. Osaan tarkastella koulutusta ammattimaisesti laajoista koulu- tuspoliittisista näkökulmista aina opetuksen toteuttamiseen ja sen arvioin- tiin asti. Olen myös opettaja, joten osaan katsoa esiopetuksen ja kouluope- tuksen toteuttamista sekä ammattilaisen että vanhemman näkökulmista.
Olen ollut kunnanvaltuutettuna ja koulutuslautakunnan jäsenenä Liedossa sekä varavaltuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä Kaarinassa.
Mikä minua kiinnostaa? Olen kiinnostunut ympärilläni olevista ihmisistä: lapsista, nuorista ja eri elämänvaiheessa olevista aikuisista. Jaksaminen ja hyvinvointi on tärkeää ihan kaikille. Olen kiinnostunut kulttuurihistorias- ta, rakennetuista ympäristöistä ja arkkitehtuurista. Virkistyn luonnossa ja pidän hyötyliikunnasta. Luonnonsuojelu on aina ollut lähellä sydäntäni. Minulle tärkeää ovat ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Mihin haluan vaikuttaa? Haluan että Kaarinassa lapsilla ja nuorilla on tarjolla paras mahdollinen perus- ja toisen asteen koulutus.
Haluan, että kaarinalaisilla aikuisilla on käytössään hyvät peruspalvelut.
Haluan, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollista asua viihtyisässä ja vihre- ässä ympäristössä ja että kaavasuunnittelussa tämä asia otetaan aina huo- mioon.
Haluan erityisesti, että Kaarinan meri- ja järvialueet säilyvät tulevillekin sukupolville virkistys- ja hyötykäytössä.
Millainen olen? Olen avoin, positiivisesti ajatteleva, asioita harkitseva ja ympärilläni olevista asioista ja ihmisistä kiinnostunut. Haluan vilpittömästi auttaa kanssaihmisiä. Seuraan maailman ja Suomen politiikkaa sekä oman alueeni vaikuttamista aktiivisesti. Olen ruohonjuuritason toimija. Uskon vankasti, että moniin arkielämässä esiin tuleviin, esimerkiksi koulua tai asumista koskeviin asioihin, voi ja pitää kuntalaisena vaikuttaa.
33
Kunnissa päätetään myös eläinten asioista
Kunnissa voidaan edistää eläinten hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä ja rat- kaista eläinsuojeluongelmia. Paikalliset päätökset vaikuttavat ihmisten lisäksi myös luonnonvaraisiin eläimiin, tuotantoeläimiin ja lemmikkeihin.
Hyvä ympäristöpolitiikka on aina myös hyvää eläinpolitiikkaa, sillä ilmaston- muutoksen ja saastumisen kaltaiset ympäristöongelmat uhkaavat myös eri eläinlajien elinvoimaisuutta. Päästöjen vähentäminen, resurssitehokkuus ja kulutuksen hillitseminen suojelevat niin eläinten kuin ihmistenkin elinympäris- töjä. Vesiensuojelu on kriittistä monille lajeille, ja se on syytä ottaa huomioon esimerkiksi aurauslumien kaatopaikkoja ja ruoppausjätteiden läjityksiä suunniteltaessa. Hyvällä kaupunki- ja taajamasuunnittelulla voidaan vähentää myös eläimille haitallisen valosaasteen määrää.
Luonnon monimuotoisuutta ja eläinlajien elinvoimaisuutta voidaan suojella kaavoituksella ja rauhoittamalla varsinkin eliölajistoltaan rikkaita alueita kokonaan. Kunnan talousmetsiä taas voidaan hoitaa avohakkuiden sijaan jatkuvapeitteisellä kasvatuksella. On myös tärkeää huolehtia viherverkostoista, eli eri viheralueiden yhdistymisestä toisiinsa. Viherverkostoa halkovien teiden ylle voidaan rakentaa vihersiltoja ja alle pieneläinputkia, jotka helpottavat eläin- ten liikkumista alueelta toiselle. Perinnemaisemista huolehtiminen suojelee monia uhanalaisia lajeja ja erityisesti niittyjen istuttaminen auttaa ylläpitämään tärkeitä pölyttäjäkantoja.
Kunnan hankinnoilla on myös omat eläinvaikutuksensa. Ympäristövaikutusten painottaminen kilpailutuskriteereissä suojelee paitsi eläinten myös ihmisten elinympäristöjä, ja kasvis- ja luomuruoan suosiminen julkisissa ruokailuissa on sekä ympäristö- että eläinystävällisempi vaihtoehto. Kuntien on huolehdittava siitä, että viranomaisresurssit riittävät eläinsuojelulain käytännön valvonnalle, jotta ongelmiin voidaan puuttua hyvissä ajoin ennen tilanteiden kärjistymistä. Julkinen sektori voisi myös kasvattaa rooliaan niin löytöeläinten, loukkaan- tuneiden villieläinten kuin esimerkiksi villiintyneiden kissapopulaatioidenkin hoitamisessa. Nykyisellään nämä ovat pitkälti riippuvaisia vapaaehtoistoimi- joista.
Kunta voi lisäksi halutessaan järjestää minimivaatimuksia laajempia eläinlää- käripalveluja, kuten eri alojen erikoiseläinlääkäripalveluja. Riittävillä resursseilla kunnaneläinlääkärit voivat myös panostaa tiedottamiseen, millä voidaan parantaa lemmikkieläimistä huolehtimista. Kunnat vaikuttavat niin ihmisten kuin lemmikkien harrastusmahdollisuuksiin, ja esimerkiksi koirapuistoilla lisä- tään molempien hyvinvointia. Monet kunnat ovat myös löytäneet ilotulituksille eläin- ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, joko erilaisten valoesitysten muodossa tai käyttämällä säästyneet rahat hyväntekeväisyyteen.
Eläinystävällistä kuntaa kehitetään yhteistyössä paikallisten eläinsuojelutoi- mijoiden kanssa, laatimalla kunnalle eläinsuojelusuunnitelma ja muistamalla eläimiä niin resursseja jaettaessa kuin päätöksiä tehtäessä. Kunta on paitsi ihmisten myös eläinten koti.
kaarinanvihreat.fi
www.kaarinanvihreat.fi/ehdokkaat/minna-vuorio-lehti